torstai 27. lokakuuta 2016

6 Kierteiden merkintä ja mitoitus

Kieteiden merkintä ja mitoitus


Kierrejärjestelmät

Metrinen ISO-vakiokierre, esim. M14.
Metrinen ISO-hienokierre, esim. M16x1,5.
Metrinen ISO-trapetsikierre, esim. Tr30x8
Tiivistymättömät putkikierteet, esim. G 1 1/2
Itsetiivistyvät putkikierteet, esim. R 1 1/4

Lisäksi on olemassa

Tuumaiset ISO-vakiokierteet UNC
Tuumaiset ISO-hienokierteet UNF

Kappaleen ulko pinnalla olevia kierteitä kutsutaan ruuvikierteiksi ja sisäpuolella olevia mutterikierteiksi.

Kierteitä on yksi- ja monipäisiä. Monipäisiä kierteitä käytetään, kun tarvitaan suurta kierteen nousua eikä tarvita ns. kierteen itsepidätyskykyä. Monipäisistä kierteistä keskeisiä tiedettäviä käsitteitä ovat kierteen jako ja nousu.

Rp sisäkierre lieriömäinen
Rc sisäkierre kartiomainen
R  ulkokierre aina kartiomainen













Kuva 1. Monipäisen trapetsikierteen nousu L ja jako p.









Kuva 2. Kierteen esittäminen.

Kuvassa 2 on esitetty kierteiden esittäminen konepiirustuksessa. Ruuvikierteessä kierteen ulkohalkaisija piirretään leveänä muotoviivana ja kierteen sisähalkaisija kapeana, ehyenä  viivana. Kierteen päättyminen esitetään leveällä viivalla. Kierteen pituudella tarkoitetaan täysimittaisen kierteen pituutta.

Kierteen päätyprojektiossa kierteen pohja esitetään  ympyrän osana ehyellä kapealla viivalla siten, että  ympyrän kaaren pituus on noin 3/4 koko kehästä.

Mutterikierteen keskiviivaa vastaan piiretään kohtisuoraan projektioon mutterikierteen ulkohalkaisija n. 3/4 ympyränä.

5 Usein esiintyvät tunnukset mitoituksessa


 Usein esiintyvät tunnukset mitoituksessa



Piirustuksessa mitat jaetaan kolmeen ryhmään:
  • Toimintamitat
    • Toimintamitat määrittävät muodot ja sijainnit, joilla on oleellinen merkitys kappaleen valmistuksen ja toiminnan kannalta. 
    • Toimintamittojen on näyttävä selkeästi piirustuksessa ja niihin liitetään lähes aina tolerassi (F).
  • Ei-toimintamitta
    • Ei ole tärkeä kappaleen toiminnan tai tilan kannalta (NF).
  • Apumitat
    • Määräytyvät toisista mitoista eivätkä ole välttämättömiä kappaleen toiminnalle. Merkitään sulkeisiin eikä merkitä niihin toleransseja. 
    • Apumittojen merkinnällä pyritään laskemistyön eliminointiin (AUX).
















Mittayksiköt

Saman piirustuksen pituusmitat on ilmoitettava samoina mittayksikköinä. Pituusmitat merkitään yleensä millimetreinä, jolloin yksikkötunnusta ei tarvita. Jos mittayksikkönä on jokin muu, se on silloin merkittävä selkeästi piirustukseen mittojen perään. Millimetrin osa kirjoitetaan desimaalilukuna, esim 2,5. Tuuman osa kirjoitetaan murtolukuna, esim 1 1/2 in. Tuumamittoja käyttävät maat kuitenkin esittävät toleranssit, eromitat, rajamitat ja näihin verrattavat mitat desimaalilukuina pisteellä erotettuna, esim 4.125 = 4,125.




  • Halkaisija Ø.
  • Säde merkitään R-kirjaimella mittaluvun eteen. Säteen mittaviiva piirretään kohtisuoraan ympyrän kaarta vastaan. Keskipiste merkitään isossa säitessä viivaristikolla, pienissä säteissä sitä ei tarvitse merkitä. 
  • Pallopinnat
    • Pallon mitoituksessa käytetään tunnust a SR tai SØ. Ruuvien, tappien ja tankojen pallopintaisiin päihin ei yleensä merkitä noita tunnuksia. 
  • Tasopinnat
    • Mikäli lieriö- ja tasopintoja on vierekkäin, korostetaan tasoja. Tällöin taso merkitään kapeilla lävistäjäviivoilla.
 

  • Suorakulmiot
    • Neliö merkitään pienellä neliöllä sivun pituutta kertovan mittaluvun eteen. Suorakulmiot merkitään omalla tunnuksellaan sivujen pituutta ilmoittavien mittalukujen eteen. Suorakulmiossa merkitsemisjärjestys on: leveys  x pituus.

  • Avainvälit
    • Avainväli merkitään tunnuksella AV. Mutterin tai pultin kannassa esim. tunnus 4k tai 6k kertoo kulmien lukumääräm eli 4-kantainen tai 6-kantainen mutteri.
  • Tankojen, putkien ja levyjen tunnuksia:


  •   Jakovälien mitoitus:
 Jakoväleillä tarkoitetaan yhtä suuria peräkkäisiä, suoralla tai ympyrällä olevat etäisyyksiä. Mitoitusta voidaan yksinkertaistaa ilmoittamalla väli vain kerran.

Suoralla oleva jakoväli
Ensimmäinen luku tarkoittaa jakovälien lukumäärää ja jälkimmäinen jakoväliä. Ettei syntyisi väärinkäsityksiä, on yksi jakoväli mitoitettava.


 Ilmoitettaessa toleransseja on todennäköistä että yllä oleva mitoitustapa johtaa jakovälien summautumisesta syntyviin toiminnallisiin epäkohtiin. Tällöin on syytä käyttää perusviivamitoitusta.
 
 Ympyrällä oleva jakoväli mitoitetaan alla olevan kuvan mukaisesti: