PROJEKTIOT
Teknisessä piirustuksessa eräänä keskeisenä tehtävänä on kolmiulotteisten kappaleiden kuvaaminen tasokuvien eli projektioiden avulla. Konepiirustuksessa käytetään kohtisuoraa yhdensuuntaisprojektiota.
Projektioita piirretään vain sen verran kuin kappaleen yksiselitteinen käsittäminen vaatii. Turhia projektioita ei tule piirtää.
Pääprojektio on kaikista tärkein projektio ja siksi valitaan se projektio, josta selvimmin ja ymmärrettävimmin käy ilmi kappaleen muoto ja rakenne.
Mittakaava on projektioissa syytä olla mahdollisimman suuri, esim. 1:1, jos se on mahdollista toteuttaa.
Yhden käännön menetelmä
Yhden käännön menetelmä, käytössä läntisessä maailmassa. Kappaletta käännetään aina 90 astetta kerrallaan kyljelleen.
Kuva 1. Yhden käännön menetelmän symbolit.
Kolmen käännön menetelmä
Kolmen käännön menetelmä, käytössä esim. Japanissa. Harvinaisempi kuin yhden käännön menetelmä.
Yhden
käännön menetelmässä muut projektiot sijoitetaan pääprojektioon edestä (a)
nähden seuraavalla tavalla (kuva 3).
- projektio ylhäältä (b) sijoitetaan alapuolelle
- projektio alhaalta (e) sijoitetaan yläpuolelle
- projektio vasemmalta (c) sijoitetaan oikealle puolelle
- projektio oikealta (d) sijoitetaan vasemmalle puolelle
- projektio takaa (f) voidaan sijoittaa joko oikealle tai vasemmalle puolelle
Kuva 3. Projektion kääntösuunnat.
Piirrettävän kappaleen pääsuunnat (päämuotoviivat tai keskiviivat ovat piirustusarkin reunojen suuntaiset.
Pääprojektioksi valitaan se projektio, josta kappaleen rakenne ja muoto selviävät parhaiten.
Mikäli ei voida käyttää yhdenkäännön menetelmää, voidaan projektiot sijoittaa suuntanuolia käyttäen (Kuva 4).
Kuva 4.
Yhdenkäännön menetelmän noudattaminen voi joskus johtaa epätarkoituksenmukaiseen tulokseen. Tällöin on syytä käyttää erityisprojektioita, kuten osaprojektio, oikaisuprojektio ja symmetrinen projektio.
Osan työpiirrustuksessa pääprojektio piirretään sellaiseen asentoon, että kappale on siinä tärkeimmän valmistustavan mukaisessa asennossa.
Kokoonpanopiirustus piiretään siten, että sen pääprojektio on toiminta- tai kokoonpanoasennossa.
Osaprojektioita käytetään mm. silloin, kun kappaleen muodot eivät ole kuvatason suuntaisia ja näkyvät tästä syystä lyhentyneinä ja ovat hankalia piirtää tai mitoittaa (Kuva 5).
Kuva 5. Osaprojektio.
Konepiirustuksessa nimitetään kuviota tai sen osaa symmetriseksi, jos kuviosta voidaan erottaa peilikuvan mukainen puolikas. Puolittavaa viivaa kutsutaan keskiviivaksi. Symmetrian avulla voidaan helpottaa piirtotyötä piirtämällä esineestä vain toinen puoli käyttäen jakokohtana keskiviivaa. Keskiviivan molempiin päihin täytyy tällöin liittää kaksi lyhyttä yhdensuuntaista viivaa. 
Kuva 6. Toinen tapa piirtää kappaleen viivat pidennettyinä yli symmetriaviivan.
Piirettäessä symmetrisiä kappaleita yksinkertaistetulla tavalla on pidettävä huoli, ettei piirustusta voi ymmärtää väärin (kuva 7).
Kuva 7. Yksinkertaistettu symmetrinen piirros.
Paikallisprojektio
Mikäli esitystapa on yksiselitteinen, voidaan symmetriset kohteet paikallisprojektioina täydellisten projektioiden sijaan. Paikallisprojektio esitetään kolmen käännön menetelmällä, vaikka piirrustuksessa olisikin käytetty yhden käännön menetelmää. Paikallisprojektio piirretään leveällä ehyellä viivalla ja yhdistetään keskiviivalla pääprojektioon.
Kuva 8. Paikallisprojektio.
Eräs piirustuskeino on myös toistuvia muotoja esittävä projektio. Mikäli ei ole piirustuksen väärinymmäryksen vaaraa, voidaan toistuvat muodot esittää yksinkertaistettuna jättämällä osa muotoviivoista piirtämättä.
Kuva 9. Toistuvien muotojen yksinkertaistettu projektio.
Eräiden muotojen yksinkertaistettu esitys
Piirustuksessa esitettyjä projektioita on ensisijaisesti pidettävä osana kappaleen valmistus- tai asennusohjeita eikä niinkään ehdottomina geometrisinä kuvina. Näin ollen projektioita ei kannata aina piirtää kaikkine tarkkoine geometrisine yksityiskohtineen, vaan niitä voi joissain tilanteissa yksinkertaistaa (Kuva 10).
Kuva 10. Yksinkertaistettu geometrinen yksityiskohta.
Erittäin hyvin käsitelty projektit.
VastaaPoista