keskiviikko 26. lokakuuta 2016

12 Pinnankarheus ja pintamerkit

Pinnankarheus



Pinnankarheusmerkinnöissä Ra kertoo pinnan pinnan "vuorien ja laaksojen" välisen keskiarvon.
Ra:n ongelma on, että se ei kerro pinnan vuorien ja laaksojen muotoa, eli terävyyttä, sahalaitaa tai aaltomaisuutta.


Rz taas kertoo vuorien ja laaksojen korkeuden erotuksen.


Ra 1,6 arvo on riittävä O-renkaalle. Sen huonompi pinnankarheusarvo ei  saisi olla.





Kuva 1. Pinnankarheus eri valmistusmenetelmien jäljiltä.



Kuva 2. Yleisesti käytettyjä pinnankarheuden arvoja. (Jatkuu kuvassa 3).




Kuva 3. Jatkoa kuvalle 2.



Kuva 4. Pinnankarheus toleranssiasteen perusteella valittuna.



Kuva 5. Pintamerkit.





Kuva 6. Pintamerkkien lisämerkinnät.


Kirjainten selitykset (Kuva 6):
a ensimmäinen pinnan ominaisuuksia koskeva vaatimus
b toinen pinnan  ominaisuuksia koskeva vaatimus
c valmistusmenetelmä
d pintakuvio tai työstönaarmujen suunta
e työvara


Pintamerkkiä ei yleensä käytetä seuraavissa kohteissa:
  • Poratut ja lävistetyt reiät
  • pienet viisteet
  • väisteet ja pääteurat
  • kulmapyöristykset, jos pinnan  laadulla ei ole merkitystä väsymislujuuteen
  • kierteet, ruuvien ja tappien päät, ruuvien urat
  • kiilaurat
  • meistetyt, leikatut ja valssatut pinnat
  • jos pinnan laatu selviää ainesmerkinnästä (vedetyt akselit)

Kuva 7. Työstönaarmujen suunnat. SFS-EN ISO 1302.


Työstönaarmujen suunta merkitään vain niille pinnoille piirustuksissa, missä se on tarpeellista.


Lähteet: Toleranssi ja pinnakarheus Seppo Kivioja,
Mikko Lauttanen luento 26.10.2016 Tredu.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti